Näytetään tekstit, joissa on tunniste Axel ja Fiona. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Axel ja Fiona. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. syyskuuta 2018

Ristiäiset

Jos joku muistaa, niin joskus viime syksynä Kauppakylästä käytiin Helsingissä ja samalta reissulta jäi Jokakylän Kalle sinne vähän pidemmäksi aikaa.
Kevään kuluessa kävi selväksi, että jotain oli Kalle jälkeensä jättänyt, ennen kuin palasi kotikylään.
Ja kevään edetessä  Tyttö tuli suurinta kohua ja isoisän kiukkua pakoon Kauppakylään. Siellä Aksenja järjesti hänet Pensionaatti Villi Helmeen
Johannan apulaiseksi.
 Viikot vierivät, asettuivat ja olo ja elo rauhoittui.


    Oli pesty Johannan kanssa lakanapyykkiä. Kesän lämpö ja leppeä tuuli oli kuivannut ne.
Tyttö toi oleskeluhuoneen liinavaatekaappiin pinon lakanoita.


Katsoo samalla, että huone on siisti..


... ja tuntee kiristävää kipua vatsan seudulla
ja niin oli aika tullut.

Tyttö saatettiin pihamökkiin, Johanna alkoi veden keittoon ja Hillppa Pippurille lähetettiin sana.


Sananviejän mukana levisi viesti pitkin kuivaa ja pölyistä kylän raittia ja yritti etsiä myös Kallea.
Kallella vaan oli omat huolensa Kruununvoudin, Filemon Pykälän kanssa;
Kesken hyvin sujuneen, vaikkakin aikaa vievän kemiallisen toimen, oli tuli päässyt irti.
Kallelle oli tärkeä laadun tarkkailu. Ja kun sitä oli hiippaillut metsän siimekseen Suutarikin avuksi suorittamaan, oli se vähän pitkäksi venähtänyt. Niin, jotenkin siinä  laaduntarkkailun lomassa, oli tuli päässyt irti.
Vaikka se saatiinkin lopulta melko vähin vaurioin sammutettua puron varteen,  (kiitos ripeiden  kylänmiesten, jotka olivat sankkaan savuun havahtuneet) , oli Filemon Pykälä kiikuttanut Kallen pahnoille miettimään tekosiaan.
Siellä ollessa Kallesta tuli isä.

Juvonen oli pitänyt jännittynyttä päivystystä oleskeluhuoneessa ja heti, kun asia oli selvä, lähetti Vennylle Helsinkiin sähkeen: poika syntynyt stop


       Kesän lopulla oli aina markkinat ja markkinoiden aikaan myös väki kokoontui suurin joukoin kirkkoon.
Tätä oli päätetty hyödyntää ja samalla antaa pojalle nimi.
Pitäjän kirkkoon lähti siis väki niin Kauppakylästä kuin Helsingistä.


Se kylpi valossa, kun poika sai nimensä.

Kummiksi lupautui Kukon Rouva Helsingistä ja Muurari Nysten, jota ei työvaatteissa kelpuutettu kuitenkaan eteen itse seremoniaan.


Pojan kasteen suoritti Kauppakylän Kappalainen, joka tuurasi sairastunutta pitäjän pappia ja pääsi isoon tehtävään ja pitämään myös markkinasaarnan.


 Yhtä ylpeitä olivat niin vaimo Fiona kuin äiti - Anna Sofia Ahl.


Pojasta tuli Iisakki Kallenpoika.


Ja kaunis oli kirkkosali...


Ja kovin arvokasta oli ristiäisvieras joukko. .


Helsingistä ja Kauppakylästä... 


Itse juhlittava oli rauhallinen Rouva Kukon käsivarsilla..


... eikä päästänyt ääntäkään...


Aksenja  Ja Venny olivat järjestäneet kirkkokahvit ja samalla voitiin juhlia Iisakki Kallenpoikaa.
Väki lähti siirtymään Nuorisoseurain talolle...


Oli ensiesiintymisiä yhdessä julkisesti...


Ja mukavia tapaamisia...


Tuoreet isä ja äiti jännittävät, kun kirkkossa oli väen joukosta erottunut Tytön isoisä. Oli siis tullut paikalle, olikohan tämä jo saatu anteeksi...


Olikoha Taideväärentäjä Leonardo maalannut kirkon alttaritaulun...


ja kukas tyttö on Ruben Kukon kainalossa

Ja missä on jotain syötävää tarjolla, siellä on varmasti Kruununvouti Filemon Pykälä..


puheensorinaa...


... Ja Tytön ja Kallen asiaa näytti sovittavan Kappalainen Ahl Isoisän ja nuorten välillä.

Ja Vladimir - yhdessä Taloudenhoitajattarensa kanssa.. paljon näytti juttua riittävän Meerin kanssa...


Hmmm... Kröhöm.. onkin tuttu.. eikös olo hmm jossain krhöm tavattu... olikos se Sulevin vintillä... 


Ja kävivät esittäytymässä Kappalaiselle Vladimir ja Taloudenhoitaja...


Jotain oli ilmassa...


Aivan selvästi jotain...


Tuokiokuvia...


Tunnelmia...

....


Ja palatkaamme vielä hetkeksi kirkkoon... 


 Kun Helanderin Erjalle  tuli viesti, että poika oli syntynyt, mitä Erja voi muuta - kuin rakentaa kirkon - ristiäisiin! Ja minkä kirkon! 
Kyllä kelpasi Iisakki Kallenpojan saada siellä nimensä! 
Kalle muuten matkasi perheensä kanssa juhlista Helsinkiin.
Saapa nähdä miten sujuu.

 Kirkko on tunnelmansa vuoksi kovin kysytty myös vihkikirkkona... 
Ja se menee paloiksi - kassiin 😉
Kirkko on siis Erjan kuten Helsingin vieraatkin.
Ja nuket: Tarun nuket.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Niin makaa kuin petaa, Sulevi

Ja sitten oli Kyläjuhlien päivä.
Elsi-Kanerva kohtasi Juvosen rantalaiturilla...


Elsi-Kanervalla oli sovitut puheet Juvosen kanssa tapaamisesta.


Ja voi miten sydämet sykkivät
... muistelivat aikaisempaa kesäjuhlaa..kohtaamista siellä.

Ja samat muistelut oli kaveruksilla jotka nauttivat vahvistusta muistille Rysän kapakassa; Suutari, joka oli erittäin iloinen löydettyään kesään kadonneen Jokakylän-Kallen ja Jokakylän-Kalle joka oli koko kesän ollut vain iloinen. Sekä muurari Nysten joka piti vapaapäivää ja ohimennen tiedusteli oliko Suutarin Ullakin juhlilla?


Toisessa päässä kylää oli Aksenja asettunut Estherin kanssa mukavasti, Hebla vierellä joka oli tukemassa Aksenjaa tässä herkässä tilanteessa; Aksenja oli saanut Sulevin mukaansa ja lupaamaan, että tapaa Estherin ja kertoo rehdisti, että on tavannut naisen, jonka kanssa nyt on enemmän, tai vähemmän tekemisissä.
Tosin Sulevi oli ensitöikseen paennut Benjamin Kukon Herrain pukimon yläkertaan, sikarihuoneeseen.


Benjamin Kukon sikarihuoneessa Sulevi purki tuntojaan estraditaiteilija Benille ja Rubenille ja toivoi tukea ja ymmärrystä asialleen.
Ja kieltämättä viihtyi erittäin hyvin, hyvin varustetussa ja viihtyisässä huoneessa. Samalla nousi mieleen kuva omasta konttorihuoneesta illanistujaisin. Se oli ennen kuin kamariin ilmestyi naisten matkalaukku, huomaa Sulevi.


Samaan aikaan Kyläjuhlilla vietti aikaa rannalla ihana Anja..


Suutaria etsiskeli Ulla...


Esther kävi kuulumisia läpi Aksenjan kanssa.. ja odotti...


..  Ranta täyttyi hiljalleen


James tuli Ullaa vastaan ja iloset kuulumiset vaihdettiin ja James kertoo Marrakeshin mattojen hankintamatkastaan...


Kattojen yllä laskeutuivat Peppi ja Taneli...

...koko autollinen hiiriä pysäköi kylän keskustaan... (kertokaa kommentteihin juhlien vieraiden omistajat, kuten tämän lumoavan hiiriperheen)


... Ja samaan aikaan Kaihon Kavaljeerit, solistinaan itse Laimi-Lyydia, aloittivat lavalla; Yö saariston on...


. .. Sen kutsumana saapui vihdoin myös Sulevi.


... hiipi lähemmäs naisten seuruetta...


 ... niin, tuolla on Esther. .


.. monen anelun ja Aksenjan avustuksella Esther viimein suostui kahden keskiseen keskusteluun..


... Ja selittelyyn.. 


... Ja mateluun...


Samaan aikaan toisaalla oli Fiona istahtanut silhuettitaiteilija Grigorin malliksi...

Muurari Nysten on siirtynyt tähyämään rannalle....


...Ja rannalta laiturille on siirtyneet Sulevi ja Esther. .


 ... muistatkos kun kesänä yhtenä...


 ... tuossa laiturilla sinä istuit varpaitasi uittaen ja viiniä nauttien...


 .. tässä näin, enkä saanut silmiäni irti sinusta..


... muitatkos.


 ..katsopas ...


.. otetaankos maljat...


 ...Ja Kauppakylän miehet siirtyvä lähemmäs musiikkia, ja tuumivat, että pitää käydä kohta  pyörähtämässä...


 ... sen ovat jo Elsi-Kanerva ja Juvonen tehneet.


Ja pitkin rantaa kiirii kaunis Laimi-Lyydian laulu:
... Kun yö saariston on...
tuuli ei lohduta odottajaa ...


...toiveet vain nyt lentää saa.