Sydämellisiä tunnustuksia

   Sain tällaisen mukavan sydämellisen tunnustuksen blogista;

Pieni talo, suuri maailma  Äiti suurestamaailmasta sekä Jarmiinalta
Oikein suuri, lämmin kiitos -kummallekin.

s

Tämä sydän lähtee eteenpäin seuraaville ihanille blogeille:

http://nonnaelizabetta.blogspot.fi/ Nonnan talon - Merjalle

http://pirrepirpana.blogspot.fi/ Minihaahuilijan Pöytäkirjan -Pirrelle

http://kuuralehto.blogspot.fi/ Tarinoita Kuuralehdon nukkekoideista - Anjalle

http://www.nukkekoti.kinanen.fi/ Eevert Taavitsaisen Talon - Marelle

http://heleenelund.blogspot.fi/ Heleenelundin - Heleenalle

http://saarannukkekoti.blogspot.fi/ Saaran Nukkekodin - Saaralle

 

Tunnustuksen säännöt ovat:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.

2. Valitse 5 ihanaa (alle 200 lukijan) blogia, joille haluat tunnustuksen antaa ja kerro se jättämällä kommentti heidän blogeihinsa.

3. Toivo, että ihmiset, joille tunnustuksen annoit, jakavat sen eteenpäin.

EDIT: laskutaito ei ole kohdillaan, näitähän on blogeja tässä kuusi.. Siinä se nähdään, että ihania blogeja olisi vaikka kuinka ja paljon. En onnistunut kopioimaan sydäntä kauniisti tänne, kauniimman saatte vaikkapa Pienitalo Suuri maailma- blogista.

Hiiriä ja yllätyksiä

 No niin, nyt on jo niin pitkä aika joulusta, että voin viimeisenkin luukun avata!
Eijalta tulleessa yhdessä paketissa luki, että saa avata vasta Joulun jälkeen.
Itse asissa, jos kuvaa tarkkan katsoo, näkee, että toinen päivä se on jo avattu :-)
ja saman tien kasatttu.
Ihastuttava puinen laatikko, Gepetton.
Tänä vuonna tulikin paljon kittejä, ja materiaaleja ja ohjeita, ja ne ovatkin valtavan kivoja saada. Jos ei tiedä mitä tekisi, ottaa yhden valmiin kitin ja tekee sen. Kiitos!

 

Ihan tähän tuli kahviläikkiä, kun pyöri esillä pöydällä joulun ajat.

 

Tälle onkin käyttöä moneen huusholliin.

 

Sitten olen tehnyt vähän ostoja Facen kirppiksellä, se on  sitten vaarallinen paikka! Toinen toistaan ihanampia asioita tarjolla vaikka ja miten, bankrotti on kyllä tulossa ennenpitkää...
No, eräässä tilaamassani rasiassa olikin tällainen teksti:

 

Ja mitäs, sieltä paljastuikin yksinäinen hiiri ja ihania juustoja (tulipas huono kuva)

 

 

Ja vielä pullea punakuori...

 

 

 

Ja sitten nämä hiirut! Eivätkä olleet syöneet juustoja matkalla!

 
Tänään Alysa 4,5v kävi mummilassa ja lähtönsä jälkeen huomasin hiirten päätyneen Meerin alakerran kaupan portaille :-) Saas nähdä mihin menevät lopun lopuksi, tänne minä niitä en ajatuksissani ollut nähnyt, mutta hyvin näyttävät viihtyvän.

Hiirut ja juustot ovat Lisea Närväsen käsialaa, ihanat!

Meeri on sitten itsepäinen

Olen tehnyt ihania hankintoja nukkekotikirppiksellä (olen ruvennut ehtimään) ja Pirren Äidille erityisen suuri kiitos; ihana pesukone, niin pieni ja suloinen, se odottelee vain Rintamamiestaloon pääsyä.

 Se saapui jo jokunen aika sitten (huoma ihastuttavat kääreet, niistä tulee Rintamamisetaloon myös tekstiiliä), mutta nyt sitten tuli jatkoa; PorinMatti! Ja Rintamamiestoloon Nro 50 sen piti myös mennä, mutta mitäs, kun se paljastui kääreestään - Meeri halusikin sen itselleen!

No sitä sitten suostuin mallaamaan Meerille, vaikka se oli suunniteltu (ihan olin jo sieluni silmillä sen nähnyt) Rintamamistaloon.. ja sopiihan se, ei käy kieltäminen... Mutta kun se suunniteltiin....  Meeri osoittautuukin hirvittävän itsepäiseksi!
Nyt se on sitten Meerillä - PorinMatti - ainakin toistaiseki. Ja sitte kaikki kolme muumi mukia jotka sain myös hankittua (Kaisa Something - Tinyn taituroimat). Niistä piti vain yksi jäädä Meerille, mutta ei - ei suostu Meeri niistäkään luopumaan.
Mikä jääräpää - ei päällepäin olisi uskonut! (Oisinkos jättänyt Tarulle..?)

Hyllyjä pitää hommata lisää, jos tavaraakin tulee... kerhossa tehtiin säilöntää viime kerralla ja sieltä tänne päätyivät niin punajuuret kuin koktailkurkutkin.

.... ja vauva

Pahemmasta kuohunnasta selvittyään naiset marssivat yläkertaan ja pieni käärö kannettiin yhteisvoimin Sofkan ja Levin makuuhuoneeseen.

Aksenja ja Anna Sofia jäivät alakerran saliin ja jatkoivat kahvittelua hiljaisuuden vallitessa. Ennen Hilpan ja vauvan paikalle ilmestymistä ollut tunnelma oli vielä jälkilaineina molempien tunnoissa.

 

Yläkerrassa naiset kerääntyivät sängyn ympärille ja käärö laskettiin sängylle ja avattiin.

 

 

"Voi tätä pientä ihmettä!" - Sofka huudahtaa - "katsokaan nyt!"

"No niin, voi,voi sentään, onhan se".... - huoahtaa vierellä Ulla.

"Mistähän sille saadaan vaatetta päälle, ettei palella?" - Ulla jatkaa

"Niin, pitääpä ensihätään katsoa Fredrikalta jotain ja sitten pitää lähteä käymään Villa Malakoffissa, tai Koivuhovissa - molemmissa on ollut vauvoja ja varmaan on laitettu pienet vaatteet talteen" - Sofka keksii.

 

 

"Niin, tosiaan - Ulla tuumii - minähän voisin mennä vauvan kanssa sieltä kautta..."

"Niin mitä Ulla puhuu, mihin mennä?" - Sofka herää..
 Eihän vauvaa nyt mihinkään lähdetä viemään, kylmään ilmaan, moneen viikkoon, kyllä siellä voi käydä, mutta ilman vauvaa."
"Mutta minähän otan tietenkin vauvan itselle" - Ulla sanoo. "Olen niin kaivannut lasta" - Ulla onnellisena huokaa.
"Kyllä minä, jos kuka ymmärrän lapsen kaipuun." Sofka toteaa. "Ja vaikka minulla on nyt Lilli ja Fredrika, niin ilman muutahan vauva jää tänne. Eihän Ullalla ole mahdollista huolehtia pienestä vauvasta, kun ei ole edes miestä tukena." - Sofka päättää.
Ulla ihan närkästyy, juurihan alakerrassa oli taas ruodittu Anna Sofian asiaa ja hyvin oli Anna Sofiakin pärjännyt, neljän vauvan kanssa ja ilman miestä. Miksi ei sitten Ulla, opettajaihminen sentään. (Ja voi, voi, alhaalta oli alkanut kantautua tiukkasävyistä sananvaihtoa Aksenja Malakoffin ja Anna Sofia Ahlin välillä)

 

"Niin, täällähän on kaikki jo valmiina; lastenhuonekin ja saa vauva seuraa. Ullahan on päivän työssäkin... - Sofka vielä loiventaa...

"Voi tätä pientä, katsokaa, miten hän hymyilee... kyllä me täällä Syreenitalossa pärjäämme"

(Vauvahan on Pirren taitavien käsien synnyttämä)