maanantai 19. lokakuuta 2015

Syksyn tuoma vilu


Kesä on mennyt, huomasi Sulevi päivänä yhtenä, kun heräsi palellen kaupan yläkerrassa.
Niin, pitkään oli ollut suunnitelmissa lämmön lähde kauppahuoneelle, mutta sitten oli tullut kevät,
ja kesä ja miten se kesä oli kulunut kuin taiottuna, lumottu kesä, satumainen, hymyili Sulevi...
ja havahtui kuitenkin siihen, että oli vilu. Hyljätyn vilu, oli äiti sanonut, kun oli palellut...
Sulevi hankki vanhan kaminan. Sitä kävi kiinnittämässä paikallinen muurari ja nyt sen piti olla valmiina lämmitykseen.


Aamutuimaan Jokakylän Kalle ja Suutari kolistelivat oven takana - olivat palaamassa kylän laidalta muuasta töllistä jossa olivat lyöneet korttia pitkälle yöhön, kallistaneet siinä samalla töllin isännän huonosti kirkastettua pontikkaa. Molemmilla suu oli kuiva... ja poikkesivat naukun toivossa Suleville.


Tässä se nyt on, uskaltaakos sitä ruveta lämmittämään... Juu, juu, hyvä kamiina ja kun Muurari sen on siihen itse laittanut, niin turvallin, turvallinen on... mutta kuulepas ystävä hyvä, olisiko sinulla mitään, noh, semmoista parantavaa.. kun Suutarillakin on tuo päävärkki tuhannen moukarin alla... ja Ullan luo pitäisi uskaltaa...


No nyt ei kyllä tässä ennätä, päättää Sulevi lyhyeen, on Kauppahuoneen avaamisen aika, ja eilen illalla tuli ostettua yhden kakeluunin kaakelit, ne pitäisi pinota varaston puolelle ja aamulla kävi Ulla tuomassa tyttöjen kanssa poimimansa lakat ja puolukat - että semmoista työteliäisyyttä sitä löytyy vaimoväestäkin... sanoo ja katsoo Suutaria hyvin pitkää ja painavasti...
Niin painavasti, että Suutari ymmärtää päänsärystään huolimatta nousta ja lähteä...Kalle vanavedessään...


No mutta, Johannahan se siinä, jokos on kassit pakattuna ja toiseen kylään käynyt kutsu...
Ei kuulema ollut - Villa Malakoffissa alkoi syksyn siivoukset ja pyykkäys, kesävaatteiden säilöön laitto ja talvivaatteiden ja vällyjen esille otto ja tuuletus ja kunnostus ja siitä sitten siirrytään pikku hiljaa joulun valmisteluun... Johanna nauraa.. niin että toistaiseksi on kortteeri täällä...
On kuulema tullu tuoretta hillaa... terveisiä Ullalle... sanoo ja nousee portaat...


1 kommentti:

  1. Voi miten ihana tarina Sulevista ja kamiinasta. Osaat vangita hetken hienosti.

    VastaaPoista