perjantai 15. helmikuuta 2013

Kevät ?


Väkevän mullan tuoksussa
hennot askeleet  hämärässä



vievät piiloon katseilta
naavaisen  kuusen viertä
vanhan liiterin taa



ja mustarastaan laulu verhona
sydän voi vapaasti tapailla
linnun laulun kaipuuta

 
Hän on Ofelia
 
 

perjantai 1. helmikuuta 2013

Helka

Syreenitaloon oli tullut ihan uudenlaista elämää. Elämää sinne toivat Lilli ja Fredrikakin, eikä ihan vähäistä ollutkaa se elämä ja meno mitä pikkutyttöjen  ympärillä oli, mutta pienellä vauvalla oli aivan toisenlaiset tarpeet se oli pelkkää käsityötä.
Sofka oli sidottu pikkuvauvaan ja tarvitsi kipeästi apua.
Useissa torpissa lapsia syntyy joka vuosi tasaiseen tahtiin - ihan yli oman tarpeen. Usein ne kuolivat pieninä, mutta jotkin suvut olivatkin tavallista sitkeämpää sorttia ja melkein kaikki lapset saattoivat jäädä eloon. Silloin tuli haasteeksi niiden kaikkien elättäminen ja usein vanhimmasta päästä sitä joutui aika nuorena lähtemään kotoa ja pärjäämään omillaan. Eräässä töllissä oli lähtövuoroon tullut nuori Helka-tyttö. Nuorempi sisar oli varttunut niin, että saattoi puolestaan huolehtia nuorimmistaan ja niin Helkalle oli Hilppa haastellut Sofkasta ja Levistä ja Syreenitalosta. Helka oli ilahtunut, kun talo oli omalla kylällä, eikä tarvinnut kokonaan jättää omaa perhettä ja niin oli Helka  käärinyt huivinsa sisään tärkeät ja itse asiassa ainoat tavaransa ja lähtenyt.
 


Syreenitalossa oli Sofka ollut iloinen ja kiltti ja voi, niin kaunis ja talo oli suuri ja kaunis ja hän oli saanut oman huoneenkin - se oli pieni, mutta oma ja voi - miten kaunis.
Porraskamari, josta pikkutytöt olivat hetki sitten muuttaneet yläkerran valmistuneeseen lastenkamariin, oli taas valmis ottamaan uuden asukkaansa.
Helka oli uuttera ja näppärä ja pikkutytötkin pitivät Helkasta kovin. Sekä talon kissat.
Ei mennyt montaa hetkeä, kun Helka hääri jo iloisesti hyräillen talossa kuin olisi tehnyt sitä aina.

 
Matot ulos...
 
Ja kissa seuraa Helkan jokaista askelta..
Helka on Soile Touran "taikoma" ja facebookin nukkiskirppiksen kautta saatu aarre.

Lydia oli tullut Pikku-Olavin kanssa katsomaan uutta Vauvaa ja Lydia ja Sofka saivat nauttia tsajut ja rupatella pikkusalissa ja Helka pisti alakerrassa tuulemaan.

 
 
Nukkiskirppis on sitten ihana - vaarallinen :-), mutta aarteita pullollaan.
Tässä yksi aarre: Mariskooli!
 


Ja aivan varmasti, JOS niitä olisi ollut, sellainen olisi ollut myös Syreenitalossa.
Skooli on Saara Vallinevan käsistä ja kuva ei anna oikeutta se on aivan uskomaton.