lauantai 12. huhtikuuta 2014

Kajsa Id

Samaan aikaan, kun Elsi-Kanervaa odotetaan Suutarilaan tytärtään Ullaa tapaamaan ja ensi kertaa myös vävyään, on koulun mäkeä noussut kaita hahmo.
Hahmo oli pysähtynyt koulun pihaan ja antanut katseensa kiertää pihapiirissä. Sulkenut silmänsä ja vetänyt syvään ilmaa ja hymyillyt. Väkevä, kostean metsän tuoksu. Kevät, sitä se on... ja noussut pari porrasta ja nostanut käden oven päälle. Siellä se oli, niin kuin oli ollut puhetta - avain.

No niin, tuumaa kaita hahmo ja laskee kassinsa lattialle, antaa katseen kiertää koululuokassa...

 
Neljälle on paikat... eikös lapsia ollut enemmän... pitääkin hetimiten selvittää...

 
Melko siistiä...

 
Ja luonnontieto näyttää täällä olleen erityisen hyvässä asemassa, paljon on siihen rekvisiittaa ja havainnointimateriaalia...
 
 
Karttakeppi ja ruokajakeluakin täällä on näköjään harjoitettu, ei siis omilla eväillä.. mistähän ruoka tuodaan...?

 
Voi, paljon pitää vielä selvittää, mutta hyvältä näyttää -  voi, voi, tämä on nyt minun iki oma luokka - ei, vaan kokonainen Koulu.

 
Ensimmäinen oma koulu entisten sijaistamisten jälkeen. Pitkä oli ollut matka Pohjanmaalta tänne syvälle itään, mutta kyllä oli päätös muutosta ja matka kannattanut. Sitä mieltä oli neiti-ihminen joka oli päättänyt pyhittää elämänsä lapsitainten valistamiseen...
Kajsa Id

 
 
 
 

7 kommenttia:

  1. Kyllä on ihana koululuika, ja opettajatar otaksun? Onpa hänellä upea leninki ja viehkeä nuttura...

    VastaaPoista
  2. Vautsi, ihastuttava opettaja ja mikä luokka! Tätä en olekaan aiemmin blogistasi hoksannut tutkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luokkahuone onkin tainnut jäädä kokonaan tuonne vanhan blogini uumeniin, vuodatuksen puolelle josta hävisi kuvat. Sinne jäi Kauppakylän synty ja varmaan osa joista ei ole vielä päivityksiä täällä uudessa. http://malakoff.vuodatus.net. Se on surullinen näky ilman kuvia.

      Poista
  3. Voi ihme - mistä näitä hahmoja riittää - kirjoitathan kirjan, siitä tulisi hieno. Tämä opettajatar on todella pätevän oloinen

    VastaaPoista
  4. Miten kotoisa pieni kouluyhteisö. Mihin sinä saat mahtumaan nämä kaikki ihanat luomukset?

    VastaaPoista
  5. Melkein kuin olisin mukana. Niin lähellä ja koskettavasti kertomus alkaa :)

    Rantatieltä, ojan laidasta
    pajunkissoja löydän.
    Niitää minä pääsiäisenä
    luoksesi kannan..

    Hyvää pääsiäistä toivottellen
    Mare ja Eevert

    VastaaPoista